Kaikki irti pulssikyselyistä

Pulssikyselyt ovat monelle tuttuja – niitä säännöllisiä, lyhyitä kyselyitä, joilla kartoitetaan henkilöstöltä työtyytyväisyyteen, työkulttuuriin ja johtamiseen liittyviä teemoja. Pulssikyselyt ovatkin monessa organisaatiossa käytössä, eikä ihme, sillä ne tavoittavat monia työelämän ajankohtaisia ja merkityksellisiä ilmiöitä. Toisaalta mikään teknologia tai mittari ei yksinään tuo tuloksia, vaan olennaisinta on se, miten tietoa hyödynnetään. Miten siis varmistaa, että pulssikyselystä saa kaiken irti?

IKIGAI on aloittanut yhteistyön pulssityökalua tarjoavan Talentechin kanssa. Me IKIGAIn psykologit toimimme pulssikyselyä käyttävien asiakkaiden tukena analysoimassa henkilöstön tuloksia ja pohtimalla käytännön toimenpiteitä henkilöstön hyvinvoinnin, sitoutumisen ja johtamisen kehittämiseen. Tässä kirjoituksessa reflektoimmekin pulssityökalun monia mahdollisuuksia sekä tapoja ottaa kaikki hyöty irti pulssikyselyjen tuottamasta tiedosta.

Henkilöstön sitoutumisesta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä pandemia-ajan jälkimainingit ovat saaneet ihmiset liikkeelle ja houkuttelevia työtarjouksia tehdään lukuisten alojen kilpaillessa hyvistä osaajista.

Työhyvinvointiin panostaminen yritysten kilpailuetuna

Hyvään johtamiseen ja henkilöstön motivointiin tahdotaan panostaa, sillä se tukee henkilöstön sitoutumista. Sitoutumisesta huolehtiminen näyttäytyykin ensiarvoisen tärkeänä, sillä pandemia-ajan jälkimainingit ovat saaneet ihmiset liikkeelle ja houkuttelevia työtarjouksia tehdään lukuisten alojen kilpaillessa hyvistä osaajista. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen on yhtä lailla tärkeä prioriteetti sen tukiessa työssäjaksamista ja ehkäistessä nykypäivänä harmillisen yleistä työuupumusta.

Analytiikasta faktaa päätöksenteon tueksi

Analytiikkaa hyödynnetään yhä enemmän päätöksenteon taustalla. Myös pulssikysely maalaa säännöllistä tilannekuvaa henkilöstön hyvinvoinnista, ja näin ollen päätöksentekoa ja johtamista voidaan nojata reaaliaikaiseen faktatietoon. Lisäksi se mahdollistaa varhaisen reagoimisen tuloksista esiin nouseviin ilmiöihin. Juuri datan ajantasaisuus ja säännöllisyys onkin yksi keskeisimmistä syistä, miksi pulssikyselyt ovat pitkälti korvanneet pidemmät ja harvemmin toteutettavat henkilöstökyselyt. Haittaa ei liene myöskään siitä, että pulssikyselyyn vastaaminen koetaan usein ketteränä ja vaivattomana.

Pulssikysely

Testasimme – nyt tiedämme

Myös meillä IKIGAIlla on ollut viime kuukausina käytössä Talentechin pulssikyselytyökalu. Tulosten tarkastelu on ollut mielenkiintoista: vastaako oma tuntuma esihenkilönä tiimin raportoimaa kokemusta? Suuria yllätyksiä ei toistaiseksi ole tullut – meillä on pieni, tiivis tiimi, jossa on helppo keskustella asioista matalalla kynnyksellä. Jos sen sijaan tiimi olisi isompi tai istuisi vaikkapa eri maissa tai eri puolilla Suomea, voisi esihenkilönä olla huomattavasti vaikeampi poimia hiljaisia signaaleja.

Vaikka pulssikyselyn tulokset eivät toisikaan suuria yllätyksiä, on ollut arvokasta saada vahvistusta omalle tuntumalle työyhteisömme vahvuuksista ja niistä asioista, joihin kannattaisi nykyistä enemmän panostaa. Samalla kysely toimii hyvänä johtamisen työkaluna. Parhaimmillaan pelkkä tulosten tarkastelu voi auttaa esihenkilöä kehittymään henkilöjohtamisessa. Säännöllinen palaute omasta johtamisesta vahvistaakin johtajan itsetuntemusta, jonka tiedetään tutkimusten pohjalta olevan keskeisin hyvän henkilöjohtamisen edellytys.

Parhaimmillaan pelkkä pulssikyselyn tulosten tarkastelu voi auttaa esihenkilöä kehittymään henkilöjohtamisessa. Säännöllinen palaute omasta johtamisesta vahvistaakin johtajan itsetuntemusta, jonka tiedetään tutkimusten pohjalta olevan keskeisin hyvän henkilöjohtamisen edellytys.

Pulssikysely voi auttaa myös työntekijää reflektoimaan omaa tilannettaan ja työn tekemisen tapoja. Huomasimme tiimissämme Talentechin pulssityökalua käyttäessä, miten viikoittaiset kysymykset kannustivat pysähtymään viikoittain oman hyvinvoinnin äärelle. Tämä tuntui toimivan jo itsessään eräänlaisena työhyvinvointitekona. Lisäksi pulssityökalu tarjoaa omien vastausten pohjalta henkilökohtaisia palautteita ja muistutuksia työhyvinvointia tukevista tekijöistä, jotka ovat toimineet hyvänä lisänä itsensä johtamisen tukena.

Hyödynnä viisaasti ja varmasti

Monista mitattavistakin eduistaan huolimatta pulssikyselyyn vastaaminen voi kuitenkin unohtua työn tiimellyksessä. Vastaaminen unohtunee erityisen herkästi silloin, jos ei tiedä, miten tuloksia hyödynnetään. Aina johtokaan ei ole riittävästi pysähtynyt pohtimaan pulssikyselyn tavoitteita tai suunnittelemaan tulosten hyödyntämistä. Pulssikyselyt näyttävätkin olevan monesti alihyödynnettyjä.

Tässä muutamia vinkkejä siihen, miten pulssikyselyistä voisi saada yhä enemmän irti ja hyödyntää mahdollisimman viisaasti sen tarjoamaa dataa osana henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimista.

Mitä pulssikyselyllä tavoitellaan meidän organisaatiossamme?

Käytetäänkö kyselyä yleisenä työhyvinvoinnin kehittämisen työkaluna vai esimerkiksi organisaatiomuutoksen seurantaan liittyvänä fiilismittarina? Ollaanko ehkä havaittu tiettyjä ongelmakohtia, joihin tahdotaan nyt panostaa? Tavoitteet voivat myös vaihdella eri ajankohtina sen mukaan, mikä on organisaatiossa ajankohtaista. Kun pulssikyselyn tavoitteista on selkeä käsitys johdossa, myös henkilöstöä on helpompi sitouttaa kyselyyn vastaamiseen.

Kun pulssikyselyn tavoitteista on selkeä käsitys johdossa, myös henkilöstöä on helpompi sitouttaa kyselyyn vastaamiseen.

Miten tuloksia käsitellään: kuinka usein, missä laajuudessa ja millä kokoonpanolla?

Kukin esihenkilö voi seurata tuloksia itsenäisesti viikkotasolla ja käsitellä tuloksia tarpeen mukaan esimerkiksi tiimipalavereissa. Tämän ohella tuloksia olisi tärkeä pysähtyä pohtimaan laajemmin myös koko organisaation laajuisesti esimerkiksi kerran kvartaalissa tai puolen vuoden välein. Pulssikyselyn tulosten käsittelyyn on tarjolla myös ulkopuolista työpsykologista osaamista, jota voi hyödyntää tulosten analysoinnissa ja konkreettisten toimenpiteiden suunnittelussa.

Pulssikyselyn tulosten käsittelyyn on tarjolla myös ulkopuolista työpsykologista osaamista, jota voi hyödyntää tulosten analysoinnissa ja konkreettisten toimenpiteiden suunnittelussa.

Asiantuntija avuksi pulssikyselyn tulosten analysointiin

Puutu ongelmiin ja ota asiantuntija avuksi

Pulssikysely nostaa usein mahdollisia haasteita esiin jo varhain, jolloin niihin puuttuminen ajoissa mahdollistuu. Yhdessä HR:n tai ulkopuolisen asiantuntijan kanssa onkin hyvä suunnitella sopivia interventioita tai kehittämistoimenpiteitä, mikäli näyttää, että tarvetta olisi esimerkiksi roolien selkeyttämiselle, palautumisen vaalimiselle tai esihenkilötyön kehittämiselle. Pulssikyselyn avulla voidaan myös seurata tilanteen kehittymistä tulosten antaessa hyödyllistä tietoa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuudesta.

Hyödynnä hyviä tuloksia

Pulssikysely ei ole vain ongelmien kartoittaja, vaan kertoo myös siitä, mikä kaikki on hyvin. Se tarjoaakin arvokasta dataa siitä, mitkä ovat vahvuuksiamme, mitä teemme oikein ja mistä on tärkeää pitää jatkossakin kiinni. Tietoa voi hyödyntää myös sen kartoittamisessa, onko tiimissä vahvuuksia, joista voisi ammentaa myös laajemminkin organisaatiossa? Usein pulssikyselyn tuloksista nousevat vahvuudet kiinnostavat myös potentiaalisia kandidaatteja tai asiakkaita, ja tuloksista voikin löytyä hyviä nostoja esimerkiksi työnantajamielikuvan tai brändin kehittämisen tueksi.

Pulssikysely tarjoaa arvokasta dataa siitä, mikä kaikki yrityksessä on hyvin. Tämä tieto kiinnostaa usein potentiaalisia kandidaatteja ja asiakkaita, ja tietoa voikin hyödyntää työnantajamielikuvan ja brändin kehittämisen tukena.

Elina Suutarinen

Elina Suutarinen

Olen työelämän ilmiöihin erikoistunut psykologi. Suuren osan työurastani olen keskittynyt psykologisiin henkilöarviointeihin ja moderniin rekrytointiin. Näiden lisäksi sydämeni sykkii työyhteisöjen ja yksilöiden valmentamiselle ja työhyvinvoinnin teemoille.

Tällä sivustolla käytetään evästeitä tietosuojaselosteen mukaisesti, sivuston käyttöä jatkamalla hyväksyt evästeiden käytön